8. helmikuuta 2014

Material possessions

Aina ei elämä mene niin kuin haluaisin... Tulin jo toistamiseen vähän kuumeiseksi just sopivasti viikonloppuvapaiden alkaessa ja jouduinkin ohittamaan eiliset kaverin tuparit ja muut hipat ja jäämään kotiin lataaman akkuja. Henkisesti ja fyysisesti rankasta alokasleiristä selvisin kuitenkin hengissä ja siitä syystä on melkoinen voittajafiilis! Vaikka perjantaina kello viiden herätyksen jälkeisen marssin aikana ei itku ollut kaukana (etenkin sen jälkeen, kun olin kompastunut johonkin kantoon ja kaatunut naama edellä hankeen...) niin olenpahan ainakin yhtä kokemusta rikkaampi.

Seuraavan koettelemuksen kohtasin tänään aamupäivällä, kun olisi hirveästi tehnyt mieli kuvailla, mutta aurinkoa ei näkynyt mailla halmeilla ja mun huone oli normaaliakin pimeämpi. No, positiivisesti ajateltuna on kuitenkin mukavampaa, että sadepäivät osuvat viikonlopuille, jolloin mun ei ole pakko poistua sisätiloista toisin kuin kasarmilla.

Tässä nyt ne talvikengät, jotka eivät vielä ole päässeet käyttöön. En uskaltanut niitä tänäänkään laittaa jalkaan tuonne veden ja loskan keskelle... Mutta eikös olekin kivat!!

Kävin viime viikonloppuna kirjastossa etsimässä lukemista bussimatkoja varten ja bongasin Murakamin novellikokoelman The Elephant Vanishes, josta olen jo muutaman tekstin ehtinyt lukea. Ehdottomasti mielenkiintoista luettavaa, suosittelen tutustumaan!

Tässä maassa ei ihminen voi omistaa liian montaa neuletta tai villapaitaa... tai ainakin niin uskottelen itselleni kauppoja kierrellessä. Täytyy muuten sanoa, että viime aikoina Jack & Jonesin valikoima on yllättänyt mut erittäin positiivisesti, oon ostanut sieltä ainakin kolme hurjan kivaa paitaa! Muistan, kun 160-senttisenä seiskaluokkalaisena ostin sieltä tosi cooleja printtipaitoja, joiden pienimmätkin koot roikkuivat mun päällä hassun näköisesti.

Vastaus niille, joita kiinnostaa, että miltä tuoksun tällä hetkellä. Mulla ei ole vielä lähimainkaan riittävän montaa hajuvettä, mutta kokoelma tulee kyllä kasvamaan. Harmainpaankin arkipäivään saa vähän luksusta, kun tietää ainakin tuoksuvansa hyvältä. :-)

Huomenna on jälleen tiedossa paluu Niinisaloon ja seuraavan kerran pääsen lomille vasta 21. päivänä. Vietänkin siis ystävänpäivän armeijakamujen kanssa, mikä ei loppujen lopuksi ole yhtään hullumpi vaihtoehto, sillä on sitä parit ystävänpäivät tullut vietettyä ihan yksinkin. Ensi viikosta on tulossa huhujen mukaan kuluneen viikon ohella yksi palvelusajan raskaimmista, joten sitä odotelessa... Noh, koitan vaan elää päivä kerrallaan ja olla turhaan murehtimatta jäljellä olevien palveluspäivien määrää. Koko ajanhan ne aamut vähenee!

Translation:
Some material possessions that have made me happy recently. I believe that you can't have too many jumpers & cardigans if you live in Finland which is why I seem to constantly buy them... Well, I gotta stay warm! I also started reading Haruki Murakami's short story collection The Elephant Vanishes and have liked it very much so far. Are you a fan of Murakami's?

3 kommenttia:

  1. paljon tsemppiä intin koitoksiin! kyllä kaikesta selvii ja niistä voittajafiiliksistä kannattaa nauttia ja olla oikeesti ylpeä. oivoi nyt osaa jo nauraa esim. itsekin yhellä marssilla pyllähtelin lumihankeen vähän väliä ja kirosanat lensi, mutta silloin se oli kaikkea muuta ku hauskaa :D aamukasa saattaa vielä tuntua paljolta, mut etenki ku alkaa kevät ja aurinko tulee esiin ni kaikki muuttuu kivemmaks ja kohta niitä aamujaki on jäljellä enää ihan muutama.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos kovasti!! mun pitikin sulle kommentoida, että luin viime viikonloppuna kaikki sun intin aikaiset postaukset läpi ja tuli jotenkin tosi hyvä fiilis, koska mulla on ollut ihan täsmälleen samanlaisia fiiliksiä kuin sulla aikanaan. :-))

      Poista
  2. Ooh nice shoes and jumpers! Despite all the hype I've not yet managed to read anything of Murakami's.

    VastaaPoista