29. tammikuuta 2015

Tammikuusta



Ai miten niin viime postauksesta on jo kuukausi aikaa?!?

Tammikuu osoittautui kiireisemmäksi kuukaudeksi kun osasin odottaa. Uusi lukuvuosi ja kolmas periodi toivat mukanaan valtavan määrän lisää työtä ja niihin verrattuna koko viime syksy tuntuu ihan naurettavalta vetelehtimiseltä... Yliopiston lisäksi mulla alkoi kemian valmennuskurssi, joka venyttää mun tiistain koulupäivät 12-tuntisiksi. Että kyllä nyt ainakin puuhaa rittää!! Tänäänkin integroin kolme ja puoli tuntia ihan hiki hatussa, mutta täytyy kyllä myöntää, että etenkin matematiikassa onnistumisen riemu on mitä suurin. Ihan pelkästään negatiivisilla fiiliksillä siis ei vielä ainakaan olla liikkeellä.

Koulun ulkopuolellakin on tapahtunut kaikenlaista jännittävää. Muutaman päivän kestäneeseen kahdenkympin kriisiini kuului mm. pelko siitä, että kohta olen niin vanha (ja ruma), että kaikki on jo nähty ja mitään uutta ja jännittävää ei tule enää koskaan tapahtumaan. #draamakuningatar Noh, elämä päätti panna parastaan ja pian sainkin postissa ihka ensimmäisen maksumuistutukseni. (On ilmeisesti syytä pohtia, että kannattaako mun maksaa muutama lisäeuro paperilaskusta vai karsia nettikauppojen mainoskirjeitä, joiden sekaan tärkeät sähköpostit helposti uppoavat.)

Olen myös käynyt joka viikonloppu Porissa, ollut tupakoimatta melkein neljä viikkoa, halannut toista kovempaa kuin koskaan ennen, myöhästynyt vähintään joka toisesta bussista ja neuvonut naisen kaupassa kananmunaosastolle. Ikävöinyt, nauranut ja hymyillyt sellaista hymyä, jonka olemassaolon olin melkein ehtinyt jo unohtaa.

Imuroinut olen kerran, kuun ensimmäisellä viikolla. Mainoksia taas en ole vienyt lehtiroskikseen kertaakaan, mutta hyvin ne tuntuvat tuossa eteisen lipaston päällä säilyvän.

Jos viikonloppuna saisin vielä lasin viiniä, niin voisin sanoa, että takana on suhteellisen onnistunut kuukausi pimeäksi ja kylmäksi tammikuuksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti