Lidlin yhdeksänkymmenen sentin korvapuusti ei ole välttämättä kaikista hienostunein leivos, mutta se saa kuitenkin jopa minun kaltaiseni sokerihiiren ihan ähkyyn. Kotikahvilassa kahvista voi keittää ihan niin laihaa tai vahvaa kuin haluaa ja sen saa halutessaan myös soijamaidon ja vaniljasokerin kera. (Yhdistelmä tunnetaan myös köyhän miehen vaniljamaitona.) Santsikuppi on ilmainen - kirjaimellisesti, jos kolmeen kuppiin vettä laittaa kahvia vain kaksi mittalusikallista.
Halutessaan taustalle voi laittaa soimaan vaikkapa Spotifyn Your Favourite Coffeehouse -soittolistan tai nauttia ihan vain hiljaisuudesta. Kotikahvilassa voi myös rauhassa selata twitteriä ilman, että puhelimen tai läppärin näyttö täytyy laittaa kurkkijoiden pelossa niin himmeälle, että tekstistä saa hädin tuskin selkoa.
Parasta on kuitenkin se, kun kahvilan seinällä on satunnaisten maalausten sijaan omien ystävien kuvia. Niiden, jotka ovat tällä hetkellä noin sadan kilometrin päässä toisessa kaupungissa ja joiden kanssa menisi mielellään ihan oikeaankin kahvilaan.
Hei vähän kiva postaus! :-)
VastaaPoistavoi kiitos :-)
Poista