Tänään jäljellä

Olen päättänyt muistella inttiaikoja ainoastaan hyvällä - menneiden murehtimisesta ei loppujen lopuksi saa yhtään mitään irti. Näin jälkeenpäin ajateltuna olen tosi tyytyväinen päätöksestäni suorittaa varusmiespalvelus, sillä olen viimeisten viiden ja puolen kuukauden aikana kasvanut, oppinut ja astunut mukavuusalueeni ulkopuolelle päivittäin, enkä usko, että missään muualla se olisi käynyt näin helposti.

Tulen kaipaamaan armeijasta

• torstain hernekeittoa ja pannukakkua
• säännöllistä päivärytmiä
• sotilaskodissa jonottamista
• tupakavereita
• kotoisaa alapunkkaa

ja monia muita pikkujuttuja.

Toivon kuitenkin, ettei mun koskaan enää tarvitse

• juoda muonituskeskuksen kahvia
• huoltaa rynnäkkökivääriä
• juosta täystaisteluvarustuksessa parikaapelikela selässä
• kuulla olevani "saatanan uusavuton" tai "helvetin monivammainen"

vaikka noitakin tilanteita on tullut muisteltua lähinnä huumorilla.

Kiitos kaikille, jotka olivat osana mun sotilastaipaletta! Toivottavasti ei tavata enää samoissa merkeissä.

June playlist / Summertime sadness

Lana Del Rey - Old Money / Josef Salvat - This Life / Aquilo - You There / Broods - Bridges / Cashmere Cat - Mirror Maru / John Legend - All of Me / Ella Eyre - If I Go / Joel Compass - Forgive Me / Say Lou Lou - Peppermint / Banks - Drowning

// Spotify Playlist //

*Kuvat / tumblr

#verkkarivallankumous

Tällä viikolla sekä minä että Alexa Chung hankimme ensimmäiset verkkarimme. Tai no, toinen meistä osti omansa Intersportista ja toinen taas todennäköisesti vastaanotti kauniin lahjapaketin joltakin muotitalolta. Niin tai näin, tilanne toi mieleeni erään kuuluisan lauseen Karl Lagerfeldin suusta:

“Sweatpants are a sign of defeat. You lost control of your life so you bought some sweatpants.”

Olin pitkään muotijumala Lagerfeldin kanssa samoilla linjoilla. Kerrat, joina menin lukioaikoina kouluun verkkarit tai collegehousut jalassa ovat laskettavissa yhden käden sormilla. Olen edelleen sitä mieltä, että kyseiset pöksyt saavat käyttäjänsä näyttämään heti jotenkin ryhdittömämmältä ja väsyneemmältä enkä siksi ole käyttänyt niitä kuin kotona ja kylmällä ilmalla lenkkeillessä.

Jokin aikaa sitten aloin kuitenkin haaveilemaan ns. porkkanamallisista verkkareista, jotka olisivat polven alapuolelta mahdollisimman tiukat. Yllättäen selvisi, että kaverini oli himoinnut ja tuloksetta etsinyt samanlaisia housuja, ja päätettiin lähteä yhdessä vielä kiertelemään Porin urheiluliikkeitä.

Intersportissa sitten tärppäsi, ja poistuttiin liikkeestä tismalleen samanlaiset ja -kokoiset Adidaksen verkkarit mukanamme. (Myyjää vähän huvitti, kun me juoksutettiin sitä varaston ja pukukoppien välillä aika tiuhaa tahtia...) Ja olen kyllä ehdottoman tyytyväinen hankintaan! Huippumukavat päällä, mutta oikein yhdistettynä tyylikkäät ja hivenen ryhdikkäämmät kuin peruskollarit. :-)

Translation:

I bought some sweatpants. The best decision I've made in a while.