It’s strange. I felt less lonely when I didn’t know you.

Tänään on taas yksi niistä päivistä kun kaikki tuntuu menevän heti aamusta asti päin mäntyä. Nukuin pommiin, minkä takia skippasin kaksi ensimmäistä luentoa, myöhästyin bussista ja päätin lopulta mennä ruokakaupan kautta takaisin kotiin. Vaikka mulla ei olekaan läsnäolopakkoa luennoilla, niin kotiin jäämisestä tulee silti ihan hirveän syyllinen olo. Ajattelin siis käyttää tämän aamupäivän jotenkin "hyödyksi" ja julkaista parit viimeaikaiset valokuvat ja kuulumiset.

Viimeisistä kuvista voi tosiaan nähdä, että pääsin vihdoin luovuttamaan verta mun karenssin päätyttyä! On ihan mahtavaa, että meidän yliopistolla oli jo toista kertaa tänä syksynä mahdollisuus luovuttaa, ja kuulemma tulevat taas reilun kahden kuukauden päästä uudestaan. Mun ensimmäinen verenluovutus oli tosi positiivinen kokemus ja suosittelen kaikkia kokeilemaan! :-) Jopa mun neulakammoinen ja vähän pyörtymisherkkä koulukaveri rohkaistui luovuttamaan, vaikka loppuvaiheessa alkoikin voida vähän pahoin.

Muutoin elämä on ollut melko tavallista. Vietin isänpäivää koulutöitä tehden, käväisin kahtena peräkkäisenä viikonloppuna Porissa, kriiseilin opinnoista, aloitin pääsykokeisiin valmistautumisen, päätin lopettaa lihansyönnin kokonaan, nautin lumisateesta ja päätin haastaa itseni lukemaan kaunokirjallisuutta taas hieman enemmän. (Toisin sanoen, yritän lukea kuukausia sitten aloittamani kirjan loppuun tammikuuhun mennessä.)

Mainittakoon myös, että lupauduin pikkusiskon seuraksi One Directionin keikalle ja oon salaa tosi innoissani. Ketä muita on tulossa kesäkuussa olympiastadionille?!