Vähän lisää throwbackia tiedossa - Veeran Riviera-postaus nimittäin muistutti mua, että mun ja mummun Nizzan matkasta on tällä viikolla tarkalleen kaksi vuotta! Tästähän seurasi jälleen välitön #ikäkriisi mutta myös pienoinen matkakuume... En ole tuon reissun jälkeen tosiaan Tukholman satamaa kauempana käynyt. Noh, tässä kuitenkin hiukan sinistä taivasta tuon ikkunasta näkyvän maiseman sijaan katseltavaksi. Au revoir!
Tällaiselle Suomen länsirannikon kasvatille pienetkin maastonkorkeuden muutokset ovat aina tosi jännittäviä, joten Nizzassa tuli useampaankin otteeseen kiivettyä kukkuloiden päälle katselemaan (ja ennen kaikkea kuvailemaan) maisemia.
Näkymät meidän kämpän parvekkeelta. Tuossa samassa satamassa oli ihanasti sekä sympaattisia pikkupaatteja että valtavia luksusveneitä.
Toki meidän oli myös tehtävä kulttuurimatka vanhan kaupungin huudeille. Tuolla alueella autoilu kuuluu yksiin elämäni jännittävimmistä kokemuksista, vaikken itse kuskina ollutkaan.
Bonjour! Oui, oui. Merci!! Kadutti, etten osaa ranskaa, mutta onneksi meillä oli saksankielinen matkailijan ranska-opas - tuli samalla vähän hiottua mun olemattomia saksantaitojakin, heh.
Ja olihan se Monacokin nähtävä. Koko päivän satoi ja tuuli ja me mummun kanssa näytettiin varmasti tosi autenttisilta miljardööri-monacolaisilta kertakäyttöisten sadeviittojemme kanssa...
Löytyisikö sieltä lukijoiden joukosta joku ystävällinen sielu, joka veisi mut matkalle etelään ASAP?! Tämän viikon pakkasaamut ja talvitakin puuttuminen ovat käyneet mulle henkisesti hieman raskaiksi.
Helsinki, Finland